(Julkaistu alunperin Uusi-Rovaniemi lehdessä 26.6.2019)
Eduskunnan työ siirtyy torstaina vaalikauden normaalirytmiin, kun kansanedustajat pääsevät haastamaan hallitusta vaalikauden ensimmäisellä kyselytunnilla.
Kun kokoomus vaalivoitosta huolimatta jäi pitkästä aikaa lopulta oppositioon, on moni äänestäjä toivonut, ettemme räksyttäisi, kuten oppositiopuolueiden on yleensä koettu tekevän. Minusta se on hyvin luonteva ja kohtuullinen toive. Eduskunnassa hoidetaan meidän kaikkien yhteisiä asioita ja sitä tarkoitusta voi palvella monin tavoin myös hallituksen ulkopuolella. Uskon, että kaikkein parhaiten se käy ilman räksytystä.
Omasta puolestani lupaankin sitoutua rakentavaan oppositiopolitiikkaan myös tällä Uusi Rovaniemi -lehden kolumnipaikalla. Hallituksen arvostelun sijaan aion tuoda esiin laajempia näkökulmia, hallitusta täydentäviä esityksiä sekä parempia vaihtoehtoja siitä, miten Suomea voitaisiin rakentaa vielä menestyvämmäksi.
Toivottavasti myöskään uusi hallitus ei sulje korviaan opposition esittämiltä ajatuksilta. Kehittämisehdotukset ja tarpeen vaatiessa rakentava kritiikkikin pitää ottaa vastaan. Olen varma, että ongelmia voidaan ratkoa yhteistyössä yli hallitus-oppositiorajan, kun jyrkkä puoluepolitikointi jätetään sivuun.
Hallitus on sopinut ohjelmassaan monista hyvistä tavoitteista, joiden osalta hallituksen työlle on syytä toivoa menestystä. Huolta sen sijaan ovat jo ehtineet aiheuttamaan pääministeri Rinteen joukkojen sisäiset erimielisyydet.
Julkisuuteen on sinkoillut täysin päinvastaisia kantoja niin sellutehdasinvestoinneista, Isis-taistelijoiden Suomeen paluusta kuin vaikkapa ruotsin palauttamisesta pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin. Hallituksen selvitettävien asioiden lista on pitkä, eikä oppositiokaan pääse esittämään omia rakentavia vaihtoehtojaan, ennen kuin hallitus selkiyttää kantansa.
Selkeitä linjoja ja jämäkkää otetta tarvitaan nopeasti myös ensi viikolla alkavan Suomen EU-puheenjohtajuuden hoitoon. Sisäisen nahistelun sijaan aikaa ja energiaa tulee suunnata isojen ongelmien ratkomiseen. EU:n johtajuus täytyy olla vahvoissa käsissä, jotta niin suurvaltojen kauppasodat, Brexit, pakolaiskriisi kuin uhkaava tilanne Persianlahdella pystytään ratkomaan niin, että ne eivät uhkaa Euroopan turvallisuutta ja vakaata kehitystä.
Työ unionin tasolla ei saa kuitenkaan hetkeksikään herpaannuttaa otetta kotimaan asioiden hoitamisesta. Hallitusohjelman lupausten rahoitus perustuu ajatukselle, että Suomeen syntyy 60 000 uutta työpaikkaa enemmän kuin sillä kehitysuralla, jonka Suomi saavutti pääministeri Sipilän hallituksen työllisyystoimien ansiosta.
Olen varma, että oppositio kyllä tukee hallituksen esityksiä, joilla parannetaan työllisyyttä, joten ainakaan sen vuoksi hallituksen ei kannata esitysten kanssa ujostella tai turhaan aikailla.
