Vaalien aikaan kansanedustajiksi pyrkiviltä kysytään konkreettisten aikaansaannosten perään. Heikki Autto pystyy kokemuksesta kertomaan, kuinka asioita edistetään niin, että tuloksia syntyy.
Eduskuntaan kevään vaaleissa ehdolla oleva Heikki Autto arvostaa perinteistä suomalaista tapaa käydä vaaleja, jossa ehdokkaat omana itsenään ovat keskeisessä roolissa.
– On todella tärkeää päästä keskustelemaan ihmisten kanssa suoraan ja vierailla kaikissa kunnissa tavaten lappilaisia ja tutustuen ajankohtaisiin asioihin. Eväät eduskuntatyöhön tulevat Lapin ihmisiä kuuntelemalla, Autto sanoo.
Kevään vaalitunnelma sähköistyi nopeasti Juha Sipilän hallituksen jätettyä eronpyyntönsä. Tulevan hallituksen pöydälle jäi näin odottamaan myös loppumetreillä maakuntahallinnon perustuslakiongelmiin kompastuneen sote-uudistuksen läpivienti. Autton mukaan harva on vaalikentillä kaivannutkaan uutta hallinnon tasoa maakuntaan, mutta lähes poikkeuksetta kaikki kantavat huolta hyvien palveluiden turvaamisesta Lapissa.
Terveydenhuollon uudistus tarvitaan, uutta hallinnon tasoa ei niinkään
– Vaalien jälkeen tarvitaan jämäkkää otetta ja hyvää puolueiden välistä yhteistyötä, jotta terveyspalveluiden sekä hyvän hoivan järjestäminen saadaan ratkaistua ripeästi kestävälle pohjalle, Autto näkee soten kaatumisen jälkeisen tilanteen.
Autton mukaan Kokoomuksen johtavana ajatuksena on koko sote-valmistelun ajan ollut, että jokaisen suomalaisen tulee tarpeen vaatiessa päästä viivytyksettä lääkäriin ja hoivaa tarvitsevien palvelujen laadun tulee aina olla korkeatasoista.
– Jatkossa koko terveydenhuoltojärjestelmän tulee toimia yhtä hyvin, kuin työterveyshuolto toimii nyt. Jokaisen tulee päästä hoitoon heti, Autto paaluttaa oman kantansa.
Autton mukaan kenelläkään ei luulisi olevan mitään sitä vastaan, että hyvät palvelut, joista nyt jo työssäkäyvät ovat voineet nauttia, tuotaisiin jatkossa myös lapsiperheiden, eläkeläisten tai muuten työelämän ulkopuolella olevien saataville. Soten kaatuminen kalkkiviivoille kuitenkin osoittaa, että uudistamiseen liittyy omat haasteensa.
Sipilän hallituksen tavoitteleman mallin suurin heikkous oli sote-palveluiden sekoittamisessa maakuntahallinnon kanssa. Suuri määrä pieniä maakuntia olisi muodostanut liian heikot järjestäjätahot tärkeille palveluille. Maakunnat ovat sopivia tahoja hoitamaan maakuntatason tehtäviä, mutta esimerkiksi erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestäminen on tulevaisuudessa syytä vastuuttaa koko maassa yliopistosairaalavetoiseksi.
– Riittävän isojen toimijoiden puolesta tulee varmistaa, että Lapissakin päivystäviä erikoislääkäreitä on aina saatavilla niin Rovaniemen kuin Kemin sairaaloihin, Autto sanoo.
Autton mukaan valmistelussa on tehty monenlaista hyvää työtä, eikä työ ole missään nimessä mennyt hukkaan, vaan on suurelta osin käyttökelpoista myös tulevassa sote-ratkaisussa.
Hyvät verkostot avaavat vaikuttamismahdollisuudet
Vaalikentillä lappilaisia puhuttavat myös muut aiheet kuin sote. Päätöksentekokykyä täytyy löytyä, jotta niin suuret kuin pienemmätkin uudistukset menevät eteenpäin. Ehdokkaalta usein kysytäänkin, mitä päättäjä on aiemmilla toimillaan saanut aikaan.
– Minun kannalta se on tietysti mieluisa kysymys, koska olen päässyt vuosien varrella monien avainpaikkojen kautta vaikuttamaan myös hyvin konkreettisesti, Autto toteaa.
Autton mukaan tärkeimmät asiat liittyvät siihen, että työtä ja toimeentuloa riittää, jotta perheet voivat asettua Lappiin ja voivat täällä hyvin. Hänen mukaansa Lapin muuttotappion kääntäminen asukasmäärän kasvuksi on tärkein mittari tulevien Lapin kansanedustajien työn onnistumiselle.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajanakin toiminut Autto kokee, että Lapin asioita täytyy hoitaa aktiivisesti ja taitavasti sekä Helsingissä että Lapissa. Vaikuttavimmin tuloksia syntyy, kun valtakunnantason päättäjät saadaan perehtymään asioihin siellä, minne päätösten vaikutuksetkin kohdistuvat.
– Oikeat ihmiset, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan, Autto lyhyesti valottaa vaikuttavan edunvalvotatyön kaavaa.
Autto kertoo esimerkkinä, kuinka puolueen puheenjohtaja Petteri Orpon kanssa on aina ollut helppo edistää Suomen lohipolitiikan viemistä oikeaan suuntaan tai yleensäkin Lapin perinteisiin elinkeinoihin ja luonnonvaroihin liittyviä asioita, kun niistä on kalanpyynnin lomassa päästy paikallisten ihmisten kanssa lukuisat kerrat keskustelemaan.
Lapin ainutlaatuisuus edellyttää jatkuvaa edunvalvontaa
Usein yhtä tärkeää kuin aikaansaadut muutokset, on myös se, mikä ei ole muuttunut. Autto haluaa mainita yhtenä esimerkkinä Lapin kannalta ison kysymyksen liittyen matkailulle tärkeisiin alennettuihin arvonlisäverokantoihin.
– Tähän keskusteluun harva edes kiinnittää huomiota, mutta virkamiehiltä ja muilta talousteoreetikoilta tulee säännöllisesti painetta, että alennetut arvonlisäverokannat tulisi poistaa. Tämä olisi kuitenkin Lapin matkailulle hyvin haitallista. Muissa vaalipiireissä matkailu ei ole ollenkaan niin tärkeässä roolissa, joten tällaisia asioita ei taitaisi juuri kukaan huolehtia, jos Lapin ääni ei kuuluisi päätöksenteossa, Autto pohtii.
Autton mukaan myös erilaisten yritystukien poistamiseen viitataan jatkuvasti ylimalkaiseen sävyyn ymmärtämättä, että jokaisella tukimuodolla on oma merkityksensä alueiden elinkeinojen kannalta.
– Alueellinen kuljetustuki on usein lakkautuslistalla. Ministeriöistä käsin perusteluna käytetään sitä, että tukeen käytetään nykyäänkin niin vähän rahaa. Täältä pitkien etäisyyksien päästä katsottuna kuljetustukeen tulisi kuitenkin satsata moninkertaisesti nykyiseen verrattuna, jotta pohjoisen elinkeinot pääsevät edes jossain määrin tasapuoliseen tilanteeseen etelän yritysten kanssa ja tuottamaan työtä ja toimeentuloa niin Lappiin kuin koko Suomelle, Autto sanoo.
Lapissa esimerkiksi Metsähallituksen toiminta vaikuttaa laajasti elinkeinotoimintaan ja paikallisten ihmisten virkistyskäyttöön. Yhteisen metsäomaisuuden käytön täytyy olla vastuullista ja harkittua, jotta eri elinkeinot ja paikallisten asukkaiden tarpeet onnistutaan yhteensovittamaan.
– Tällaiset kysymykset ovat harvoin puoluepoliittisia. Olennaista on, että oikeaa tietoa Lapin asioista saadaan vietyä eteenpäin mahdollisimman vaikuttavasti kaikkien puolueiden kautta, Autto toteaa.
Autto muistaa esimerkkeinä aiemman kansanedustajakautensa tärkeistä lappilaisista hankkeista muun muassa Kaukosen sillan rakentamisen, tuen Tornion LNG-terminaalille, Kemijärven radan sähköistämisen sekä puuterminaalin rakentamisen ja uuden sahan, investoinnit Lapin lentoasemiin, nelostien Rovaniemen kohdan rakentamisen, Kemin uuden satamajäänmurtajan sekä Kilpisjärven uuden sähkölinjan.
– Monet asiat ovat sellaisia, että ministerit pystyvät niistä suoraan päättämään oman toimivaltansa puitteissa. Aktiivinen ja hyvät verkostot omaava kansanedustaja pystyy todella vaikuttamaan alueensa asioiden edistämiseen. Varmistetaan yhdessä kevään vaaleissa, että Lapin ääni kuuluu vahvasti Suomen päätöksenteossa, Autto kiteyttää.