Kouluissa tulee palata perusasioiden äärelle. Oppimistulosten lasku on Suomen vakavimpia ongelmia ja kierre pitää katkaista heti. Valtiontalous on laitettava kuntoon, jotta meillä on varaa panostaa koulutukseen, Kokoomuksen lappilainen kansanedustaja Heikki Autto linjaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto haluaa, että kouluissa palataan perusasioiden äärelle.

Jos viisi vuotta sitten meille olisi kerrottu, millaisen myllerryksen läpi 2020-luvun alku kuljetaan, emme olisi uskoneet. Globaali pandemia ja valtava muutos oman maanosamme turvallisuudessa ovat laittaneet uusiksi monet totuutena pitämämme asiat.

Edessämmekin olevat haasteet näyttävät niin ikään suurilta. Miten pidämme huolta siitä, että tämän päivän lapsilla on turvallinen ja valoisa tulevaisuus, johon varttua?

Koulutukseen panostaminen luo turvaa ja tulevaisuutta

– Opettajien viestit on otettava vakavasti. Koulutyössä ja oppimisessa on palattava perusasioiden äärelle, Heikki Autto sanoo.

Autton mukaan päättäjien tulee varmistaa koulujen tarvitsemat resurssit ja riittävät toimivaltuudet opettajille, jotta koulupäivät voidaan rauhoittaa kaikille mukavaksi työskentely-ympäristöksi. Lapsille ja nuorille on kirkastettava opiskelun tärkeys ja tehtävä tilaa oppimisen ilolle. Kotien tehtävä on tukea ja kannustaa koulutyössä.

– Opettajanhuoneista saatu palaute liittyy yhä useampien oppilaiden opiskelumotivaation ja oppimiskyvyn heikkenemiseen, Autto kertoo.

Koulun pitää olla rauhallinen ja turvallinen oppimisen ympäristö

Keskittymismahdollisuus, työskentelyn selkeys ja rajojen asettaminen tukevat Autton mukaan koulurauhaa ja oppimista.

– Puhelinten ja digitaalisten laitteiden käyttöön pitää löytää oikea tasapaino ja tilaa pitää olla riittävästi myös ihan perinteisten oppimismenetelmien käytölle. Oppimisympäristön pitää olla rauhallinen ja keskittymistä tukeva. Eritasoiset oppijat on huomioitava nykyistä paremmin, jotta jokainen saa tukea heikkouksiin ja toisaalta vauhtia vahvuuksiin, Autto sanoo.

Autto korostaa, että koulu on ensisijaisesti oppimisen paikka, jossa jokaiselle lapselle ja nuorelle on varmistettava riittävät tiedot ja taidot. Selvitysten mukaan jopa 15 % peruskoulunsa päättävistä ei osaa kunnolla lukea tai laskea. Autton mukaan vaatimustasojen laskeminen on karhunpalvelus erityisesti nuorille itselleen mutta merkittävä uhka myös Suomen tulevaisuuden menestymismahdollisuuksille.

Kokoomuksen kansanedustajat Heikki Autto ja Kari Tolvanen ovat työskennelleet tiiviisti sisäisen turvallisuuden kysymysten parissa. Heikko koulumenestys näkyy selvästi syrjäytymiskehityksessä, joka oireilee niin päihdeongelmina kuin nuorten tekemien ryöstö- ja väkivaltarikosten määrien kasvuna. Yhteiskunnalla tulee Autton mukaan olla tällaiseen kehitykseen ehdoton nollatoleranssi ja viranomaisten tulee pystyä ohjaamaan nuoret vääriltä teiltä takaisin kouluun ja työelämään.

– Meidän päättäjien on otettava heikentyneet oppimistulokset ja laskeva koulutustaso vakavasti. Nyt on oikea aika laittaa oppimisen perusta kuntoon, jotta voimme varmistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle riittävän osaamisen niin jatko-opintoihin kuin työelämään, Heikki Autto sanoo.

Suomalaisten oppimistulokset ovat olleet PISA-tutkimusten mukaan laskusuunnassa vuodesta 2006 alkaen. Kokoomuksen mielestä kehityskulkuun ei ole osattu puuttua riittävän voimakkaasti.

– On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa havaitaan mahdollisimman varhain oppimisen haasteet ja yksilön erilaiset tuen tarpeet. Ne eivät usein kokonaan poistu vaan seuraavat oppijaa toiselle asteelle ja koko loppuelämän, Autto toteaa.

Käännetään osaamistaso nousuun konkreettisin toimin: perustaidot jokaiselle

– Kokoomus esittää peruskouluihin osaamistakuuta. Haluamme, että valtakunnallisesti määritellään tiettyjen taitotasojen yhdenmukaiset osaamisen arviointikriteerit. Peruskoulun päättävältä oppilaalta on edellytettävä perustaitojen vähimmäistason osaamista. Näin varmistamme, että oppilaat saavuttavat riittävän osaamisen jatko-opintoihin, Heikki Autto kertoo Kokoomuksen ohjelmasta.

Autton mukaan oppimisen ryhtiliike ei onnistu pelkästään lakeja muuttamalla vaan mukaan tarvitaan koko yhteiskunta. Yksilöiden motivaatio ja vanhempien vastuu on kaiken perusta.

– Nyt koululaisille annetaan niin sanottuja armovitosia, joilla oppilaat pääsevät jatkamaan seuraavalle luokalle. Näin tehdään tosiasiassa karhunpalvelus oppilaalle, kun mahdollisuus tarvittavaan ryhtiliikkeeseen jää saamatta ja pahimmillaan taidot jäävät täysin puutteellisiksi jatko-opintoja silmällä pitäen, Autto toteaa.

Kokoomuksen ehdotuksen mukaisesti opetuksen määrää tulisi lisätä erityisesti alakouluissa, jotta jokaiselle peruskoulun päättävälle varmistetaan riittävä luku-, kirjoitus- ja laskutaito jatkaa toisen asteen opinnoissa.

Koulutukseen panostaminen vaatii asianmukaiset resurssit

Koulutuksen kokonaisrahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle pitkäjänteisellä, hallituskausien yli jatkuvalla ohjelmalla. Askeleita on otettava jo tulevalla hallituskaudella. Ilman riittävää perusrahoitusta on mahdotonta saavuttaa koulutukselle asetettuja tavoitteita tai ratkoa vastassa olevia ongelmia. Uudet velvoitteet koulutusjärjestelmälle on resursoitava täysimääräisesti.

– Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat valtion rahoitusosuudet on käytettävä kasvatuksen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen, Autto edellyttää.

Heikki Autton mukaan kriisien ja taloudellisen epävarmuuden aikana on entistä tärkeämpää huolehtia tulevan kasvun edellytyksistä. Myös Suomen huoltovarmuus ja kriisivalmius edellyttävät panostamista koulutukseen.

Kokoomus on omassa vaaliohjelmassaan todennut, että kasvatuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen olisi leikkaamista kestävästä tulevaisuudesta. Se ei ole vaihtoehto. Poikkeustilanteissakaan ei tule leikata lastemme ja nuortemme tulevaisuudesta.

– Valtiontalous laitetaan kuntoon, että meillä on varaa panostaa koulutukseen, Autto paaluttaa Kokoomuksen tavoitteen osalta.

Jatkuvasta työskentelytapojen uudistamisesta rauhalliseen perusasioiden hallintaan

Koulujärjestelmässä on muutaman vuoden välein toteutettu suuria uudistuksia. Uusia uudistuksia on aloitettu ennen kuin on kunnolla nähty, mitä aiempien uudistusten tulokset ovat.

Autto huomauttaa, että kun perusrahoitusta on vuosien aikana vähennetty, koulut ovat joutuneet käyttämään aikaa hankerahoitusten hakemiseen. Kun hanke loppuu, loppuu rahakin. Opettajien pitäisi mieluummin antaa keskittyä opettamiseen.

– Suomalainen peruskoulu on tunnettu maailmalla. Meillä on erittäin hyvä opettajainkoulutus ja opettajia arvostetaan. Pidetään tästä jatkossakin kiinni, ja korjataan havaitut ongelmat ja annetaan osaaville opettajillemme työkalut palauttaa peruskoulu sellaiseksi rauhalliseksi oppimisen paikaksi, joksi se on alunalkaenkin tarkoitettu. Käänne parempaan on mahdollinen, Autto näkee tulevaisuuden toiveikkaana.