Hoivaa tarvitsevista on pidettävä hyvää huolta

Heikki Auttolla on näkemys, kuinka tulevan eduskunnan tulee toimia, jotta hoiva-alaa ravistelleet ongelmat saadaan ratkaistua. Mitä tämän toteuttaminen vaatii ja onko Suomella siihen varaa? Pitääkö nyky-Suomessa pelätä vanhuutta?

Vaalikausi on juuri päättymässä, kun esiin on noussut merkittäviä puutteita hoivapalveluiden laadussa ja hoitohenkilökunnan määrässä. Pääministerin mukaan nykyinen eduskunta ei enää ennätä käsitellä tarvittavia lainsäädännöllisiä ratkaisuja vakaviin ongelmiin.

Kestävien ratkaisujen löytäminen onkin ensimmäisenä huhtikuussa valittavan uuden eduskunnan työlistalla, joten valittavilta kansanedustajilta edellytetään osaamista ja viisasta näkemystä asioiden tilan korjaamiseksi.

Koti on ihmiselle paras paikka

– Moni vanhus haluaa asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Tästä johtuen ikääntyvän väen kotiarkea on tuettava mahdollisimman paljon. Esimerkiksi uuden teknologian ennakkoluulottomalla hyödyntämisellä voidaan tuoda turvaa arkeen ja antaa kotihoidon henkilökunnalle enemmän aikaa asukkaiden kohtaamiseen. Tekniikka auttaa ammattilaisen työtä ja keventää omaisten huolta, Heikki Autto sanoo.

Autton mukaan ihmisten välistä kohtaamista ei voi korvata mitenkään ja siksi on kaikkein tärkeintä luoda edellytykset sille, että hoitoa ja hoivaa tarjoavat ammattilaiset saavat käyttää aikansa ihmisten yksilölliseen kohtaamiseen ilman, että esimerkiksi raportointi, lääkkeiden annostelu tai turhaan tienpäällä oleminen syövät liikaa aikaa.

Paavo Tuomaala on samaa mieltä kotiin tuotavien palveluiden tärkeydestä. Hän näkee Autton tavoin erittäin tärkeäksi, että oikea-aikainen pääsy tuetun asumisen piiriin on mahdollista jokaiselle sitä tarvitsevalle. Lääkärinä työuransa tehnyt Tuomaala muistuttaa, että päivittäinen maistuva ja terveellinen ruoka on asumismuodosta riippumatta valtavan tärkeä asia iäkkään ihmisen hyvinvoinnille.

Uusi koti löytyy myös hyvästä hoivapaikasta

Kun kotona asumisen edellytyksiä ei ole, asuminen on ratkaistava esimerkiksi siirtymällä palvelutaloon. Tällöin kaikkein olennaisinta on, että palveluasumista tarvitseva pääsee siirtymään uuteen kotiinsa ennen kuin kotona asumisen mahdottomuus on uuvuttanut tai johtanut onnettomuuteen.

– Kun varmistetaan hoivan ja hoidon saatavuus niin, että jokaisen tarpeisiin vastataan yksilöllisesti oikeanlaisella tuella oikeaan aikaan, riittävät voimavarat laadukkaan hoidon takaamiseen kaikille. Vanhuuden tulee olla Suomessa asia, jota kohti voimme jokainen päivä kerrallaan kulkea turvallisin mielin, varmoina siitä, että iäkkäistä pidetään huolta arvokkaalla tavalla, Autto vakuuttaa.

Hannele ja Pentti Simonen ovat tyytyväisiä Pentin hoivapaikkaan. He korostavat sen tärkeyttä, että tuetussa asumisessa elämän rytmi voi jatkua mahdollisimman pitkälle sellaisena kuin kotonakin.

Palvelukoti on koti myös vammaiselle

Myös vammaisten laadukasta hoitoa koskevat samat hyvän hoidon periaatteet. Vammainen itsenäistyvä nuori ei välttämättä pysty itse vaikuttamaan saamaansa kohteluun, eikä edes kertomaan siitä. Hän oireilee eri tavoin, jota usein vain läheisimmät kykenevät tulkitsemaan. Tästä johtuen hoidettavan omaiset tai edunvalvoja on otettava aidosti mukaan vammaisen hoiva-arjen ja parhaiden käytäntöjen miettimiseen. Hoivan laadun ratkaisee lopulta hoivaa tarvitsevasta itsestään huokuva tyytyväisyys.

Autto pitää erityisen tärkeänä sitä, että palveluasumisessa hoidossa on riittävä yksilölliset tarpeet huomioiva palvelutaso, oikea palvelurakenne sekä riittävä moniammatillinen henkilöstö jokaisessa työvuorossa, jotta palvelutaloissa asuvat ihmiset voivat elää arvokasta elämää.

– Hoitajia tarvitaan lisää. Hoitajien määrän tulee perustua siellä asuvien hoidon ja hoivan tarpeeseen. Lakiin tulee kirjata sitovat perusteet yksilölliselle hoitajamitoitukselle sekä tuntuvat sanktiot laiminlyönneistä, Autto linjaa tulevan eduskunnan tehtäväksi.

Hyvän hoivapaikan resepti

Lapissa esimerkki laajasti kiitosta saaneesta hoitopaikasta on Jokkakallion asumispalvelukeskus. Juuri eläkkeelle jäänyt Rovalan pitkäaikainen toiminnanjohtaja Ossi Takkinen tietää, mistä puhuu, kun hän kertoo, mikä on hyvän hoivapaikan resepti.

– Hyvä hoivapaikka edellyttää, että tilat ja välineet ovat kunnossa, henkilökunta on motivoitunutta ja väkeä on riittävästi töissä jokaisessa työvuorossa. Asukkaat kohdataan ihmisinä, ei vain asiakkaina. Päivittäisen toiminnan tulee olla niin läheistä, että jokainen asukas tuntee olevansa kotona, Takkinen kiteyttää.

Heikki Autto ja Ossi Takkinen ovat yhtä mieltä siitä, että olennaista on asenne, jolla työtä tehdään ja johdetaan, riippumatta siitä tehdäänkö hoitotyötä julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toteuttamana.

Autton mukaan kunnissa ja kaupungeissa on syytä hyödyntää enemmän palveluseteleitä, jotta tukea tarvitsevat voivat itse vaikuttaa enemmän asumiseensa sekä hoitoon ja hoivaan.

Suomella on varaa hyvään hoivaan

– Suomi on maailman paras maa useilla kansainvälisillä mittareilla mitattuina. On selvää, että Suomella on varaa hyvään hoivaan kaikille, jotka sitä tarvitsevat, Autto linjaa hoidon resursseista käytävästä keskustelusta.

Autton mukaan tulevan hallituksen tärkein tavoite työllisyysasteen nostosta kulkee käsi kädessä hoivapalveluiden parantamisen kanssa.

– Hoivatyössä tarvitaan aina ihmisiä. Väestön ikärakenne kertoo, että hoiva-ala tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa tuhansia työntekijöitä, Autto näkee.

Autton mukaan hoivatyön edistämiseksi Lapissa olisi tärkeää saada tarjolle hoiva-avustaja koulutusta. Samalla ammatillisessa koulutuksessa on syytä tarkentaa koulutukseen pääsyn valintakriteereitä ja soveltuvuustestejä, jotta jatkossakin hoito- ja hoivatyössä on mahdollisimman ammattitaitoista ja ammattiinsa sitoutunutta henkilöstöä.

– Tämä on iso kokonaisuus, joka tulee laittaa kuntoon. On selvää, että näillä asioilla on vaikutuksensa valtion budjettiin. Hyvä hoito ja hoiva ovat kuitenkin panostus, joka tulee tehdä. Hyvinvoinnin lisääntyessä nämä panostukset myös suurelta osalta maksavat itsensä takaisin. Kun asiat tehdään oikein, meillä on varaa hyviin palveluihin Lapissa ja koko Suomessa, Autto kiteyttää.

Close Menu