Helsinki joutui isänpäivänä tulvan murjomaksi täysin pyytämättä ja yllätyksenä. Hajonnut runkovesiputki ja vesiputkitunnelin betonikuoren reikä aiheuttivat yhdessä onnettomuuden, joka teki huomattavaa vahinkoa rautatieaseman metropysäkille. Kymmenentuhatta kuutiota vettä, väärässä paikassa väärään aikaan, olisi pahimmillaan rautatieaseman metropysäkin kaltaisessa maanalaisessa tilassa voinut aiheuttaa kaaoksen ja todella suurta vahinkoa, vaatien myös henkilövahinkoja. Onneksi isänpäivän alkuiltana metro oli lähes tyhjä ja henkilövahingoilta vältyttiin.
Keväällä 2005 Ounasjoki nousi tulvaan Kittilässä – pyytämättä, mutta ei ehkä ihan täysin yllätyksenä. Joen 1400 kuutiometrin virtaama sekunnissa nosti veden kirkonkylän kohdalla niin korkealle, että useat rakennukset jäivät tulvan alle. Vahinkoa syntyi kuuden miljoonan euron edestä. Pahimmillaan ennätystulva olisi voinut nostaa vedenpintaa alajuoksulla niin paljon, että pohjoisen suurten virtojen risteyksessä Rovaniemen kaupunki olisi joutunut mittavan tulvakatastrofin ruhjomaksi. Onneksi juuri tuolla hetkellä Kemijoen virtaama oli poikkeuksellisen pieni.
Onnella oli näissä molemmissa tapauksissa suuri rooli ja todella suurilta vahingoilta vältyttiin. Toivottavasti jatkossa tällaisista tilanteista selviämistä ei jätetä pelkän hyvän onnen varaan. Vesiputkia rikkoutuu jatkossakin ja joet tulvivat joka kevät. Vesiputkitunnelissa ei kuitenkaan pitäisi olla sitä miehen mentävää reikää, josta vesi pääsee tulvimaan väärään suuntaan. Varmaa onkin se, että Helsingin Vesi tulee hoitamaan putkistonsa kuntoon, ettei vastaavaa vaaratilannetta pääse enää syntymään. Mutta miten on meidän rovaniemeläisten laita?
Vedellä on mahtava voima, niin hyvässä kuin pahassa. Sama vesimassa, joka uhkaa keväisin Rovaniemellä koteja, kouluja ja kauppoja, voitaisiin hyödyntää sähköenergiana suomalaisten kotien lämmittämiseen ja suomalaisen työn tekemiseen, kun tulvan voima otettaisiin talteen ja sulamisvedet varastoitaisiin altaisiin. Tulvavesien talteenotolla mm. Vuotoksen altaaseen pystyttäisiin koko Kemijoen voimalaitosketjusta saamaan irti huomattava määrä lisäenergiaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tällä viikolla ennusteensa Suomen tulevasta energiankulutuksesta, sekä näkemyksen siitä, minkälaisella energiantuotannolla tuohon tarpeeseen vastataan. TEM:n mukaan Suomi ei tule selviytymään velvoitteistaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä. Ei tietenkään, jos uusiutuvia energianlähteitä ei hyödynnetä. Norjassa 99% sähköstä tuotetaan vesivoimalla, eikä kenelläkään liene mitään pahaa sanottavaa Vuonojenmaan sähköntuotannosta.
Isänpäivän vesivahinko säikäytti Helsingin huolehtimaan putkistojensa kunnosta. Toivottavasti Rovaniemen ei tarvitse kokea yhtään äitienpäivän tulvakatastrofia, ennen kuin Suomessa ymmärretään saattaa tulvasuojeluasiat 2000-luvulle – varsinkin, kun samalla saataisiin sitä niin kovasti peräänkuulutettua päästötöntä ja uusiutuvaa kotimaista energiaa.
