Pallas kevätauringossa

01.04.2009 11:45

Eilen Muoniossa vieraillut ympäristöministeri Paula Lehtomäki ei luvannut lisää rakennusoikeutta Pallaksen hotelliin. Lehtomäen linja onkin auttamatta viemässä maamme yhtä hienoimmista luontomatkailukohteista kohti rapistumista. Vain taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa voi kehittää, eikä pitäisi olla vaikea ministerinkään ymmärtää, ettei hotellin pyörittäminen tunturissa voi olla kannattavaa ilman riittävää kapasiteettia.

Mitä niillä maisemilla oikein tekee, jos kukaan ei saa niistä nauttia? Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmat osat ovat pääsääntöisesti täysin koskematonta erämaata. Jos maisemista ja tuhansista tuntureista saataisiin edes joissain yksittäisissä kohteissa matkailun kautta kestävällä tavalla pohjaa paikalliselle työlle ja toimeentulolle, niin eikö se olisi järkevin mahdollinen tapa toimia.

Samaan aikaan kun Pallaksen kehittämistä vastustetaan ”ympäristötietoisen” ympäristöministeriön toimesta, ollaan Muonioon puuhaamassa suurta tuulivoimapuistoa Mielmukkavaaran laelle. Pallaksen hotelli ei juuri erottuisi maisemasta. Tuulipuiston Eiffel-tornia korkeammat rakenteet sen sijaan muistuttaisivat koko Länsi-Lapin matkailualueella liikkuvia epäonnistuneista energiaratkaisuista, joiden varaan Eurooppa on sähköntuotantonsa rakentanut.

Kyllä silmä tuulimyllyihin tottuu. Nuorimmat muoniolaisetkaan eivät edes muista Oloksen silhuettia ilman tuulimyllyjä. Eivät Mielmukkavaaran tuulimyllyt varmasti hirveästi keskieurooppalaista matkailijaa häiritsisi – ovat varmasti niihin kotipuolessa tottuneet – mutta tuskin silti tuulimyllyt ovat sitä, mitä matkailijat Lapinlomaltaan toivovat. Hotellimajoitus sen sijaan olisi varmasti mukava.

0 kommenttia

Tilauksessa pohjoismaista näkökulmaa

23.03.2009 07:10

Kuluva vuosi tulee näyttämään suuntaa Euroopan unionin lähivuosien kehitykselle. Kesäkuun parlamenttivaalit ovat monessakin mielessä tärkeät. Vaaleissa eurooppalaiset pääsevät valitsemaan poliittista suuntaa unionille ja antamaan äänestyspäätöksellään tukensa myös unionille itselleen. Vahva unioni tarvitsisi vahvan tuen ja luottamuksen myös kansalaisilta. Mikäli äänestysprosentti jää koko maanosan laajuisesti alhaiseksi ja EU-skeptiset voimat etenevät vaaleissa, voi unioni joutua vaeltamaan pitkään legitimiteettikriisin alhossa.

Toinen ratkaisun paikka on Irlannin syksyinen kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta. Mikäli Irlanti jälleen hylkää uuden perussopimuksen, pitenee unionin tuumaustauko. Koko unionin kehitys on ollut jäissä vuoden 2005 Ranskan ja Hollannin perustuslakiäänestyksistä asti. Toisaalta Irlannin hyväksyessä Lissabonin sopimuksen, voi EU saada nopeastikin uutta tuulta purjeisiinsa.

Unionilla on tänä vuonna mahdollisuus vahvistua merkittävästi, mutta riski jatkaa taaperrusta on myös suuri. Kävipä unionille kummin vain, on mielestäni selvää, että Suomen etu tulisi olemaan pohjoismaisen yhteistyön syventäminen ja parhaassa tapauksessa koko pohjolan liittyminen Euroopan unioniin. Pohjoisen näkökulman vahvistuminen unionissa olisi myös koko Euroopan etu, koska pohjoismailla on paljon annettavaa EU:n päätöksenteolle.

Talouslaman piinaama Islanti tulee huhtikuun parlamenttivaaliensa jälkeen tekemään liikkeitä EU-jäsenyyden osalta ja Norjassakin on virinnyt keskustelua, olisiko myös heille sittenkin eduksi olla rakentamassa koko maanosan tulevaisuutta Euroopan unionin kautta.

Minulle tarjoutuu hyvä tilaisuus olla virittelemässä keskustelua pohjoismaisen yhteistyön merkityksestä ja mahdollisuudesta Nordisk Ungkonservativ Unionin uutena puheenjohtajana. Järjestön uusi johto valittiin viikonloppuna Tanskan Odensessa. Linkin takaa löytyy Lapin Kansan ja Verkkouutisten uutisointi valinnoista.

0 kommenttia

Kaikkea ei saa rahalla

19.03.2009 15:17

Jos kuntapalvelut voitaisiin turvata korottamalla veroja, niin olisi varmasti järkevää korottaa veroja. Kuntien haasteet ovat kuitenkin todellisuudessa aivan muualla, kuin pelkässä rahan riittävyydessä.

Seuraavan vuosikymmen aikana merkittävä osa kuntien työntekijöistä tulee jäämään ansaitulle eläkkeelle, eikä meistä pienten ikäluokkien edustajista riitä millään uusia ahertajia korvaamaan kaikkia työelämästä lähteviä. Palveluita joudutaan tuottamaan entistä enemmän aiempaa vähemmällä väellä.

Palveluiden parantaminen on myös oltava keskeinen lähtökohta. Yleensä innovaatiot syntyvät silloin, kun on pakko keksiä uusia ratkaisuja. Nyt on! Veronkorotuksella tosin voidaan pilata hyvä etsikkoaika. Uusille verotuloille löytyy kyllä kunnissa menokohteita - kaikille kaikkea hyvää. Menot pitää sopeuttaa tulojen mukaan, eikä tuloja kaiken aikaa kasvavien menojen mukaan.

Tulopuolen sopeuttamisessa ainoat hyväksyttävät tavat voivat olla oikeiden töiden lisääminen. Sen takia Rovaniemen päättäjänä ihmetyttääkin, missä viipyy esimerkiksi lupa rakentaa Sierilän voimalaitos. Sieltä tulisi työtä ja toimeentuloa meille rovaniemeläisille = hyvinvointia ja verotuloja ilman veronkorotusta.

Ajatuksia ajankohtaisesta taloustilanteesta voi kuunnella Lapin Radion haastattelussa.

1 kommenttia

Rakenteellisia uudistuksia?

16.03.2009 21:03

Tämän päivän blogitekstistä käy avauspuheenvuoroni kaupunginvaltuuston tämän päivän seminaarista. Huomenna jatketaan vielä konkreettisten talouden tasapainottamistoimenpiteiden etsimisellä.

Arvoisat kaupunginvaltuutetut ja muu luottamushenkilöjohto, hyvät virkamiehet ja henkilöstöjärjestöjen edustajat

Suomen ikääntymisvauhti on nopeinta Euroopassa. Kun kahden työikäisen harteilla on vielä tällä hetkellä yksi ei-työikäinen - lapsi tai eläkeläinen - niin parinkymmenen vuoden päästä puntit ovat jo tasan. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan jo vuoteen 2020 mennessä, eli kymmenen vuoden kuluttua, työikäisen väestön määrä vähenee lähes 200 000 kansalaisella ja samalla 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy lähes 400 000 hengellä. Näin rajua ja nopeaa huoltosuhteen muutosta ei ole aikaisemmin tapahtunut missään teollistuneessa maassa.

Tämänkaltainen huoltosuhteen ja ikärakenteen muutos merkitsee sitä, että terveydenhoito- ja hyvinvointipalveluita tarvitaan tulevina vuosikymmeninä yhä enemmän samalla kun yhä pienempi työssäkäyvien joukko rahoittaa työllään ja yrittäjyydellään meidän kaikkien tarvitsemat palvelut.  Meidän kuntapäättäjien ratkaistavaksi jää, miten tuotamme enemmän - ja toivottavasti myös parempia palveluita – aiempaa pienemmillä resursseilla.

Emme ole koskaan aiemmin olleet tämän kaltaisen haasteen edessä. Me suomalaiset olemme kuitenkin aina eteemme tulleista haasteista selvinneet ja varmaa onkin, että tulemme myös tästä haasteesta selviytymään.  Se, kuinka hyvin selviämme, on täysin meidän käsissämme. Ehdimmekö ensin velkaantua kohtuuttomasti korviamme myöten ja ponnistelemme tulevat vuodet ulkomaisten pankkiirien lihottamiseksi korkoja maksamalla, vai teemmekö nyt tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ja tulevaisuus investointeja, jotta voimme tulevaisuudessa keskittyä tekemään työtä suomalaisten ja rovaniemeläisten palveluiden parantamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Vanha – ainakin hallintotieteen professoreiden viljelemä - vitsi kuuluu, miten muurahainen voi syödä norsun? Vastaus kuuluu, että pala kerrallaan. Suomalaisen julkisen talouden mahdollisuus ratkaista suuri tulevaisuuden haaste 348 pienemmässä palasessa – jokaisessa kunnassa erikseen.

Vastuuta uudistusten tekemisestä, ei voi vierittää kenenkään muun vastuulle. Jos emme kykene uudistumaan, velan maksamme joka tapauksessa me suomalaiset lukipa verokortissa Rovaniemi, Ranua, Oulu, Tampere tai Turku.

Rovaniemi on paitsi pinta-alaltaan, myös väestöltään suuri suomalainen kaupunki. Meillä onkin siis suuri vastuu koko suomalaisen yhteiskunnan ja kansantalouden osalta. Rovaniemi on myös Lapin sykkivä sydän. Meidän täytyy Lapin pääkaupunkina omalla toiminnallamme pystyä tukemaan koko maakunnan mahdollisuuksia menestyä myös tulevaisuudessa.

Tänään kuulemme asiantuntijoiden arviota toimintaympäristömme muutoksesta. Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Torsti Kirvelä sekä kaupunginjohtajamme Mauri Gardin hahmottavat meille kukin omasta näkökulmastaan sitä muuttuvaa ympäristöä, jossa tulevaisuuden kohtaamme. Toivottavasti saamme heidän ajatuksistaan hyviä näkökulmia ja pohjaa työllemme.

Jotta pystyisimme päätöksemme perustamaan mahdollisimman vahvalle pohjalle, on meidän syytä pyrkiä tunnistamaan ja erittelemään ne arvot, joiden pohjalta toimimme ja haluamme myös jatkossa toimia. Siksi olen pyytänyt valtuustoryhmiltä puheenvuoroja, joiden pohjalta voisimme lähteä muodostamaan yhteistä näkemystämme arvoiksemme.
 
Kun tunnistamme ne arvot, joiden pohjalta haluamme toimia, on meidän mahdollista asettaa myös strategisen tason tavoitteita, joiden pohjalta voimme lähteä kestävällä ja parhaalla mahdollisella tavalla myös talouden tasapainottamistoimenpiteitä tekemään. Kaupunkistrategian päivittämiseen meidät johdattaa lounaan jälkeen kehittämispäällikkömme Eva Repo ja sen jälkeen jakaannumme ryhmiin, ennakkotiedosta poiketen jakaannumme tasavahvoihin puoluerajat ylittäviin ryhmiin, strategiatyötä tekemään.

Tänään työskentelymme päättyy kaupunginvaltuuston kokoukseen kello 16 ja huomenna jatkamme seminaarityöskentelyä ajankohtaiseen rahoitusvajeeseen konkreettisia ratkaisukeinoja hakien klo 9 lähtien.

Strategioita ei pidä tehdä vain strategioiden laatimisen vuoksi vaan työkaluiksi, joiden avulla palvelemme paremmin kaikkia rovaniemeläisiä. Toivon, että tämä konkreettiseen kehitykseen tähtäävä asenne näkyisi näiden seminaaripäivien työskentelyssä.

Toivotan menestyksekästä valtuustoseminaaria meille kaikille.

0 kommenttia

Eläkesopu

11.03.2009 09:00

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat löytäneet sovun viime päivien virallista eläkeikää koskeneeseen kiistaansa. Uutinen on erinomainen, koska tällaisessa tilanteessa ja haastavassa taloudellisessa ajassa jossa elämme, ei turhalla vastakkainasettelulla saada mitään aikaiseksi. Varsinkaan vääntämällä asiasta, jolla ei lopulta ole juuri mitään tekemistä itse ison ongelman kanssa.

Me suomalaiset olemme ahkeraa kansaa. Kova työnteko on ollut ainoa mahdollisuutemme rakentaa kauniista, mutta karusta kotimaastamme vauras ja menestyvä yhteiskunta. Nykyään me teemme kuitenkin jo vähemmän töitä, kuin esimerkiksi muut pohjoismaalaiset.

Totta on se, että sen minkä teemme niin teemme tehokkaasti ja kunnolla. Näin työn tuottavuutta parantamalla olemmekin pystyneet vähentämään itse varsinaisen työn määrää. Työn tuottavuuden parantamisen tiellä onkin jatkettava, mutta myös varsinaista työn määrää on pystyttävä lisäämään nykyisen kaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa.

On selvää, että todellista eläkkeelle jäämisen ikää on saatava nousemaan. Mutta nouseeko se taulukkoja muuttamalla? Ratkaisun avaimet ovat varmasti ennemminkin työhyvinvoinnin kehittämisessä ja työssä jaksamisen tukemisessa.

Kun eläkeiän nostamisesta nousi tällainen haloo ja asia saatiin isosti valtakunnan ykköspuheenaiheeksi, toivottavaa olisi, että samanlainen haloo saataisiin myös työuran alkuun kohdistuvista kysymyksistä. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole varaa siihen, että yksikään peruskoulunsa päättävä syrjäytyy. Kun yksi jää eläkkeelle parikymppisenä, täytyy kahdenkymmenen muun jaksaa puristaa vielä ne pari ylimääräistä vuotta, että edes yhden syrjään jääneen eläkkeet saadaan katettua. Nyt pitää huomiota suunnata voimakkaasti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen, sillä ei ole oikein eikä myöskään yhteiskunnan kannalta kestävää hukata yhtään nuorta.

0 kommenttia