Veteraanipäivä

27.04.2009 22:21

Ohessa puheeni veteraanipäivän juhlallisuuksista Rovaniemeltä: 

Kunnioitetut sotiemme veteraanitArvoisat kutsuvieraatHyvät naiset ja herratAika kantaa viestiä. Kansallista veteraanipäivää vietetään Lapin sodan päättymisen muistopäivänä. Tänään on kulunut 64 vuotta sodan päättymisestä. Aseet vaikenivat. Vaikka lopulliseen rauhaan ei vielä uskallettu uskoa, oli toivo kuitenkin olemassa.

Itsenäisyyden ja vapauden säilyttämisestä oli taisteltu yli viisi pitkää vuotta. Monessa perheessä oli jouduttu antamaan kaikkein kallein uhri isänmaalle. Kaatuneita isänmaan puolustajia - poikia, aviomiehiä, perheen isiä - oli jouduttu siunaamaan kirkkomaihin enemmän kuin inhimillisesti ottaen olisi pieni kansakunnan taakaksi ollut kohtuullista. Suuri joukko suomalaisia oli menettänyt rakkaansa - puolisonsa, vanhempansa, lapsensa. Kodit olivat palaneet. Moni oli menettänyt terveytensä lopullisesti. Koko Karjalan-heimo oli menettänyt kotiseutunsa. Mutta kaikkein kallein, vapaus ja maamme itsenäisyys oli turvattu.

Rovaniemi, Lapin pääkaupunki, joutui Lapin sodassa rajun tuhoamisen kohteeksi. Kaupunkimme oli vuosisatojen saatossa kasvanut ikiaikaisesta kauppapaikasta nuoren, vain reilun vuoden ennen sotia toimineen, Lapin läänin pääkaupungiksi. Pohjoisen suurten virtojen risteykseen oli kasvanut vilkas kauppala, jonka elinvoima perustui kaupungin halki virtaavan väylän mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja laajan maakunnan luonnonvaroihin ja luontaisiin elinkeinoihin.

Sota-aika oli Lapissa rakentamisen aikaa. Teitä, siltoja ja lentokenttiä rakennettiin. Parakkeja nousi kuin sieniä sateella. Lapin väkiluku kaksinkertaistui, kun yli 200 000 saksalaista sotilasta kansoitti pohjoista Suomea. Ja vielä nopeammin se taas puoliintui, kun 170 000 lappilaista joutui evakkoon Lapin sodan taistelujen alta. Lopulta Lappi oli tuhottu. Sodan aikana rakennetusta ei jäänyt jäljelle kuin raivattuja aukeita. Suurimpaan osaan Lappia ei jäänyt hirttä hirren, eikä kiveä kiven päälle. Mutta lappilaiset jäivät, palasivat savuaville rauniolle ja rakensivat kotinsa entistä ehompina.
 

 Aika kantaa viestiä. Kotiseutumme ja kansakuntamme historian tunteminen on välttämätöntä, jotta osaamme rakentaa tulevaisuutta. Vanhoja kuvia katsellessa ei voi kuin hämmästellä, kuinka täydellinen sodan tuhovoima on Lapissa ollut. Mutta vielä hämmästyttävämpää on ajatella, kuinka täydellinen tuhokaan ei pystynyt lannistamaan lappilaisia. Nämä historian vaiheet tulisi tallentaa entistä elävämpinä myös tuleville polville esimerkkinä niistä arvoista, asenteista ja ennen kaikkea uhrautuvasta tavasta toimia isänmaan eteen, joilla myös tulevaisuudessa pystytään yhteiskuntamme hyvinvointi rakentamaan.

Suomelle on kohtalon kysymys, että sotiemme sankarien ja maamme jälleen rakentajien muisto ei unohdu. Vanhojen sotamuistojen kerääminen talteen ja kirjoittaminen ylös on mittaamattoman arvokasta työtä, jolla voimme pitää huolen siitä, että muisto elää suomalaisissa sukupolvesta toiseen. Juuri tästä kertoo veteraanipäivän tämänvuotinen tunnuslause ”Aika kantaa viestiä.”

Meillä on velvollisuus tallentaa sotavuosien ja jo sotaa edeltäneiden vuosien historia sellaiseen muotoon, jotta se pystytään tekemään eläväksi mahdollisimman monelle meistä tämän päivän suomalaisista. Haluankin Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana nostaa esiin, että meillä on nyt paitsi korkea aika kiirehtiä vanhempiemme ja isovanhempiemme kokemusten taltioimista, on meillä myös aika ryhtyä sanoista tekoihin museoissamme ja arkistoissamme olevien aineistojen saattamiseksi digitaaliseen muotoon. Tämän päivän teknologia mahdollistaa vanhojen kuvien saamisen sellaiseen muotoon, että ne todella saadaan elämään ja laajasti meidän kaikkien nähtävillä. Kun vanhat kuvat saadaan entistä paremmin ihmisten ilmoille, on meillä mahdollista myös tunnistaa niistä paikkoja, ihmisiä ja tilanteita, jotka olisivat muuten vaipuneet unholaan.

Näiden mahdollisuuksien hyödyntämisellä on kiire. Saamme vielä omakohtaisesti kerättyä kansakuntamme ja kotikaupunkimme kohtalonvuodet eläneiltä talteen ne tarinat, jotka kuvien ja dokumenttien taakse kätkeytyvät. Jos emme nyt hyödynnä teknologian tuomia mahdollisuuksia, ei hienoinkaan teknologia tuo tulevaisuudessa kadotettuja muistoja takaisin. Monta kertaa kysymys ei ole edes rahasta vaan tahdosta lähteä todella taltioimaan historia, niin kuin aikalaiset ovat sen kokeneet. Mutta myöskään rahasta ei saa jäädä kiinni korvaamattomien muistojen tallentaminen jälkipolville. Sanotaan, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta olen aivan varma siitä, että olemme ehtineet jo hautaamaan arkistojen uumeniin kuvia, jotka päivän valoon tuotuna ja tunnistettuna voisivat kertoa enemmän kuin tuhat tarinaa meillä tämä päivän rovaniemeläisille. Kun meillä nuorilla on vielä kunnia kulkea teidän rinnalla, jotka olette olleet valmiit uhraamaan kaiken, että me saisimme elää vapaassa, turvallisessa ja vauraassa isänmaassa, on meidän kannettava nyt ripeästi oma kortemme kekoon, että pystyisimme välittämään viestiä vuorostamme taas omille lapsillemme. Aika kantaa viestiä.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit

Vaikka vietämme kansallista veteraanipäivää Lapin sodan päättymisen päivänä, haluan päättää puheeni Mannerheimin sanoihin päiväkäskyssään 22. syyskuuta 1944 välirauhan solmimisen jälkeen. Ne kohdistuvat sekä rintamalla, että kotirintamalla palvelleille suomalaisille, ja muistuttavat meitä nuorempiakin niistä uhrauksista, joita te olitte valmiita itsenäisyytemme ja vapautemme puolesta tekemään:

"Sota on Suomen kansaa kovasti koetellut. Mutta rakkautemme isiemme maahan, itsenäisyyteemme ja vapauteemme ei ole koskaan tuntenut uhrauksien rajaa. Kiitän Teitä urhoolliset sotilaat. Te olette kokeneet ja kestäneet paljon. Teitä seuraa isänmaanne ikuinen kiitos. Lausun myös hartaan kiitokseni Suomen naiselle, joka uskollisesti, itseään säästämättä on velvollisuutensa täyttänyt. Kotirintama on vaatinut koko kansan äärimmäisiä ponnistuksia kaikilla työn ja elämän aloilla. Lannistumattomin voimin se on tehtävänsä suorittanut."   

0 kommenttia

Yritysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa

23.04.2009 10:41

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtäviin kuuluu tuoda keskusteluun asioita, joilla kunnallista päätöksentekoa ja sen vaikuttavuutta voitaisiin kehittää. Vaalien alla sitouduin ajamaan yritysvaikutusten arviointijärjestelmän ottamista osaksi kaupungin päätöksentekoa. Maanantain kaupunginvaltuustossa jätinkin oheisen aloitteen yritysvaikutusten arvioinnin ottamisesta osaksi Rovaniemen päätöksentekoa.

Vaikutusarviointien ideana on kehittää päätöksentekoa ja ennen kaikkea päätösvalmistelua siten, että jo päätösvalmisteluvaiheessa pystyttäisiin karsimaan päätösten mahdollisia haittavaikutuksia ja toisaalta samalla varmistamaan, että kaikki mahdolliset hyödyt pystytään optimoimaan. Yritysten menestyminen on yksi Rovaniemen strategiaan kirjatuista kriittisistä menestystekijöitä ja systemaattinen vaikutusarviointi luo työkalun näiltä osin asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Tehdään siis sellaisia päätöksiä, jotka tuovat työtä, verotuloja ja hyvinvointia. Samaa käytäntöä voisi alkaa soveltaa Lapissa ja Suomessa laajemminkin, ja miksei ajanhenkeen sopivasti myös eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Toivotaan, että tämä rovaniemeläisten yrittäjienkin aktiivisesti ajama aloite ottaa nyt tuulta alleen.

ROVANIEMEN KAUPUNKI

VALTUUSTOALOITE   

Yritysvaikutusten arviointi osaksi Rovaniemen päätöksentekoa

Rovaniemen kaupungilla on selkeä tahtotila elinkeinopolitiikan kehittämiseksi ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Näin kuuluukin olla sillä työpaikat ja kaupungin menestystarinat syntyvät yrityksissä, olivatpa ne sitten vanhoja vakaita toimijoita tai nopeasti toimintaansa laajentavia kasvuyrityksiä. Hyvästä tahtotilasta huolimatta päätöksenteossa ei aina pystytä ennakoimaan tehtävien päätösten todellisia vaikutuksia alueen yrityksille.

Nopeasti heikentynyt taloudellinen tilanne on ajanut monet pk-yritykset, alkuvaiheessa erityisesti vientiteollisuudelle alihankintaa tekevät, merkittäviin taloudellisiin vaikeuksiin. Eri arvioiden mukaan pahimmat ongelmat pk-sektorin yrityksissä alkavat näkyä vasta syksyllä, yritysten kassoihin hyvinä vuosina kertyneen pelivaran loppuessa. Tästä syystä nyt ja lähitulevaisuudessa tehtävät päätökset sekä kaupungin harjoittama elinkeinopolitiikka nousevat korostetusti esiin taisteltaessa työpaikkojen ja verotulojen puolesta.     

Tuloksellinen politiikka edellyttää päätösten vaikutusten etukäteisarviointia. Yritysvaikutuksia arvioimalla pystytään paitsi vähentämään tehtävien päätösten haittavaikutuksia, niin myös maksimoimaan päätöksillä saavutettavissa olevat hyödyt. Systemaattinen vaikutusarviointi lisää päätöksentekoon läpinäkyvyyttä ja tehostaa myös itse päätösvalmisteluprosessia. Hyvin valmisteltuna vaikutusarvioinnit eivät lisää päätösvalmistelun byrokratiaa tai hidasta sitä. Päinvastoin, päätösvalmistelun uudenlainen jäsentyminen saattaa jopa nopeuttaa sitä.

Vaikutusarviointeja tehdään jo eri puolella Suomea varsin vaihtelevasti, mutta suurista kaupungeista systemaattista yritysvaikutusten arviointia ei tehdä vielä missään. Rovaniemellä olisikin nyt aito mahdollisuus profiloitua yrittäjäystävällisenä ja yritysten toimintaedellytyksiin satsaavana kaupunkina. On vaikea keksiä parempaa vetovoimatekijää yrityksen sijoittumispaikkaa pohtivalle yrittäjälle, kuin että täällä meillä on kaupunki, jossa tehtävien päätösten vaikutukset yrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin arvioidaan systemaattisesti.

Esitän, että Rovaniemen kaupunki ryhtyy kehittämään paikallista ja jo olemassa olevaa päätöksen-tekokulttuuria tukevaa yritysvaikutusten arviointijärjestelmää ja pyrkii ottamaan sen asteittain osaksi päätöksentekomenettelyä vielä vuoden 2009 aikana. Niin ikään esitän, että valmistelutyöhön perustetaan erillinen työryhmä, johon kutsutaan edustaja ainakin Rovaniemen Yrittäjistä, mutta myös muista tarpeelliseksi katsotuista elinkeinoelämän etujärjestöistä.

Rovaniemellä 20.4.2009

Heikki Autto
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

0 kommenttia

Kataisen viesti parlamenttivaalien merkityksestä

19.04.2009 15:15

Vaaleihin on aikaa 48 päivää. Olin eilen kampanjoimassa Vantaalla, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Tänään Jyväskylässä. Selvästi alkaa into vaalikentillä kasvaa, kun mediakin on alkanut nostaa vaaleja esiin.

Perjantaina puoluevaltuustossa hyväksytty vaaliohjelma ja puheenjohtaja Kataisen linjaama Kokoomuksen viesti olivat kristallin kirkkaat: Nämä vaalit eivät ole karnevaalit. Suomen ei kannata lähettää Euroopan parlamenttiin turhia pyörijöitä ihmettelemään ja hämmästelemään unionin toimintaa. Tarvitsemme sellaisia edustajat, joilla on visio siitä, miten Eurooppaa pitää rakentaa ja EU:ta kehittää, sekä kyky myös toimia näiden tavoitteiden edistämiseksi.

Ohessa Jyrki kiteyttää viestinsä parlamenttivaalien merkityksestä Vantaalla Toivo-talkoiden lomassa.

0 kommenttia

Tuulesta temmattua

13.04.2009 17:42

Tuulivoima on yhtä kestävä tapa tuottaa energiaa, kuin janoisen sammuttaa janonsa merivettä juomalla. Vai pystyykö joku toisin todistamaan? Suomessa on toteutettu useita eri tuulivoimakokeiluja mm. Käsivarren tuntureilla, mutta missään ei ole vielä saatettu julkiseen keskusteluun tarkkoja tietoja kokeilujen onnistumisesta. Näitä tietoja kaivattaisiin nyt, kun Suomessa suunnitellaan valtavia yhteiskunnan tukitoimia eli käytännössä tavallisten veronmaksajien rahaa vaativia tuulivoimahankkeita. Ei kai kukaan nimittäin halua, että kannattomilla investoinneilla paitsi heikennettäisiin Suomen kilpailukykyä ja aiheutettaisiin työttömyyttä, aiheutettaisiin myös kohtuutonta haittaa luonnolle ja maisemille esimerkiksi Lapin tuntureilla?

Tuulivoiman osalta pitäisi pystyä ainakin sisämaassa hahmottamaan saadun hyödyn vähäisyys suhteessa aiheutettuun haittaan. Enontekiön ja Muonion kunnissa sijaitsevien nykyisten kahdeksan tuulivoimayksikön vuosituotannoksi ilmoitettiin virallisesti vuoden 2007 osalta 8250 MWh. Olkiluodon ydinvoimalalta, jonka vastaava tuotanto on 14 400 000 MWh, menee kokonaista viisi tuntia tuottaa yhtä paljon sähköenergiaa, kuin Käsivarren tuulivoimaloilla koko vuonna – sillä erotuksella, että Olkiluodon voimalaitos ei lisää hiilidioksidipäästöjä, joita tuulivoiman varavoimana käytettävä hiilivoima puolestaan lisää.

Kun asiat suhteutetaan, ovat Muonion ja Enontekiön tuulimyllyt tuottaneet kymmenessä vuodessa sen, minkä ydinvoimalaitos tuottaa reilussa kahdessa vuorokaudessa. Toisinpäin tarkasteltuna olisi Lapin tuntureille pitänyt rakentaa 14 400 nykyisten tuulivoimaloiden kaltaista voimalaa, mikäli energiaa olisi haluttu tuottaa kuin ydinvoimalasta – ja ydinvoimalan olisi silti pitänyt toimia kaiken aikaa tuulimyllyjen rinnalla, vai olisiko vain annettu varpaiden palella, kun tuuli olisi tyyntynyt tammikuun pakkasessa?

Tuulivoimakeskusteluun tarvitaan nyt pitäviä argumentteja. Suomessa tarvitaan nyt tietoa siitä, ovatko aiemmat sisämaassa toteutetut tuulivoimakokeilut tuottaneet energiaa niin, että esimerkiksi hiilivoimaa ei ole jouduttu käyttämään joka tapauksessa rinnalla?  Jos mistään ei tule tietoa, että tuulivoimalla olisi pystytty kestävällä tavalla sähköä tuottamaan, olisi varmasti esimerkiksi Muonion päättäjien syytä jättää Mielmukkavaaran tuulipuisto kaavoittamatta ja varata pohjoisen tunturit meille kaikille mm. aurinkoenergian lataamiseksi Lapin keväthangilta.

2 kommenttia

Onneksi olkoon ja kiitos Nato

04.04.2009 20:23

Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen valittiin tänään Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton pääsihteeriksi. Pienen, aktiivisen maan merkitys ja vaikutusvalta näyttäytyi näin hienosti maailman merkittävimmän puolustusliiton johtohenkilöitä valittaessa. Suomella ei ollut mahdollisuutta asettaa ehdokasta saati sitten olla mukana päättämässä turvallisuusympäristömme kannalta yhden keskeisimmän kansainvälisen tehtävän täyttämisessä.

Nato kokoontui tänä viikonloppuna 60-vuotis juhlakokoukseensa. Nato on onnistunut erinomaisesti työssään rauhan säilyttämiseksi Euroopassa. Rauhan vallitessa meidän on ollut helppo rakentaa vakaita yhteiskuntia, joissa meidän on ollut mahdollista vaurastua ja luoda niin fyysistä, taloudellista kuin sosiaalistakin turvallisuutta koko maanosaan. Onneksi olkoon ja kiitos Nato. Hyvä Tanska.

0 kommenttia